Saimme tänään OpiTietosuojaa.fi -palveluun mukaan ensimmäisen yhteistyökumppanin. Kyseessä on pitkänlinjan kirjankustantamo Tietosanoma Oy. Toimitusjohtaja Heikki Haavikko on ollut erittäin myötämielinen tietosuojakirjallisuuden kustantamiseen ja asian tietoisuuden nostattamaseen mm. koulutuksien järjestämisen osalta.

Tietosanoma Oy on julkaissut kustannusyhtiönä satoja kirjoja mukaanlukien kirjat Tietosuojavastaavan käsikirja 1 ja 2, Tietoturvaa toteuttamassa ja kirjan Tietotosuoja terveydenhuollossa. Lisäksi heiltä löytyy tukku ammattikirjallisuutta, joka liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimuksiin, ICT-riskienhallintaan sekä julkishallinnon hankitaprosesseihin.

Eka on eka ja OpiTietosuojaa.fi -palvelu kiittää Tietosanoma Oy:tä luottamuksesta ja toivoo pitkäaikaista yhteistyökumppanuutta!

 

Tietosuoja turvaa yksityiselämän, mutta saattaa torpata kehittämisen – miten sinä voit auttaa palvelujärjestelmän tiedolla johtamista?

Professori Harri Laihonen, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Tietosuoja on yksi keskeinen viime aikoina kasvavaa huomiota saanut tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä teema. Se on tärkeä teema paitsi yksilön myös palvelujärjestelmän ohjaamisen näkökulmasta.

Perustuslaki pyrkii turvaamaan jokaisen yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan. Henkilötietojen suojasta säädetään Henkilötietolaissa ja vuonna 2004 astui voimaan työelämän tietosuojalaki. Säädöksiä on paljon ja niiden tulkinta usein monimutkaista. Lainsäädännön tarkoitus on kuitenkin turvata yksityisyytemme ja antaa meille mahdollisuuden rajata henkilötietojemme käsittelyyn oikeutetut tahot ja toimijat.

On kuitenkin eri asia lähettää rahaa tai tilitietonsa tuntemattomalle kuin antaa lääkärille lupa omien potilastietojensa hyödyntämiseen hoitotilanteessa.

Tietosuojaa ja sen merkitystä on syytä tarkastella myös laajemmassa kontekstissa. Julkisten palveluiden järjestämiseksi rakentunut palvelujärjestelmä on äärimmäisen tietointensiivinen. Tiedolla on siis moninainen rooli järjestelmän tuloksellisuuden kannalta. Tieto on paitsi keskeinen palvelutuotannon resurssi myös avainasemassa johtamisen näkökulmasta.

Palvelujärjestelmän johtaminen ei ole helppo tehtävä. Toiminnan ohjaaminen edellyttää tietoa niin palveluprosessien sujuvuudesta kuin niillä aikaansaatavista hyödyistä. Tietoa kertyy toiminnan eri tasoilla valtavat määrät. Osin rakenteellisista syistä, tehdyistä teknologisista valinnoista ja muusta historian painolastista johtuen, tiedon tehokkaalle hyödyntämiselle on olemassa monenlaisia esteitä.

Tärkeä näkökulma kokonaisuuden johtamisen kannalta on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Palvelujärjestelmän tehokas johtaminen edellyttää eri toimijoiden tietovarantojen ja näkökulmien yhdistämistä. Erilaisten monituottajamallien värittämässä toimintaympäristössä saumattomien palveluiden edellytyksenä on saumaton tiedonkulku, kuten monessa yhteydessä on todettu.

Viime vuosien teknologinen kehitys on parantanut tiedonjaon mahdollisuuksia ja luonut edellytyksiä järjestelmätason innovaatioille. Palvelutuotannon pullonkaulojen ja tuottavuusesteiden tunnistaminen edellyttää helikopteriperspektiiviä – järjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena.

Julkinen tietosuojakeskustelu rajoittuu pääasiassa rikkomusten uutisointiin. Itse olen toistaiseksi seilannut Internetissä ja sosiaalisessa mediassa lähinnä maalaisjärjen varassa. Suhtaudun suurella varauksella ulkomaisiin lottovoittoihin, tuntemattomilta sukulaisilta saamiini perintöihin tai avunpyyntöihin, joissa pyydetään lähettämään rahaa, tilitietoja tai muita tietoja, joita en jaa lähipiirissäkään.

Huomattavasti avoimempi olen, jos esimerkiksi lääkärissä kysytään, että saako tietojani siirtää terveydestäni huolehtivien tahojen välillä. En ole ainakaan vielä keksinyt syytä, miksi kieltäisin tämän. Voihan joskus tulla vastaan tilanne, jolloin ruksi oikeassa ruudussa voi pelastaa henkeni. Tässä yhteydessä paljastan luottavani tietosuojan voimaan. Luotan, että tietojani ei käytetä väärin ja vain asianomaiset pääsevät tietoihini käsiksi.