Olen huomannut työssäni tietokonehuoltoyrittäjänä ja kouluttajana, että seniorikansalaisilla on iso tarve IT-asioiden tulkkaukselle kansankielelle. Tekninen puhe vieraannuttaa tavallista kuulijaa, siksi selkeä kieli ja alan slangin välttäminen on tärkeää. Muuten ihmiset eivät ymmärrä asioita, joita heidän olisi tärkeä tietää. Työni puolesta minulta kysytään paljon monenlaisia asioita tietotekniikasta, koska
tälläistä tietoa voi olla vaikea saada helposti muualta. Viime aikoina mm. Windows 10 ja sen ongelmalliset päivitykset ovat olleet ajankohtaisia. Lisäksi monia askarruttavat ohjelmien, verkkomaksamisen ja sähköpostin liitetiedostojen sekä sosiaalisen
median turvallisuus.

Lähes kaikilta löytyviä älypuhelimia ja tabletteja on perinteisesti pidetty tietokoneita turvallisempina, mutta tietoturvariskit ulottuvat yhä enemmän myös niihin. Kännykän virustorjuntaohjelmaa olisi pidetty vielä viisi vuotta sitten tarpeettomana, mutta ei enää. Jopa Google Play -kaupassa on tunnetusti nykyään yhä uskottavampia väärennöksiä ja jopa haittaohjelmia. Tämän todisti taannoinen sisäisen valvonnan
ohittanut Whats App -väärennös.

Tietojenkalastelu ja identiteettivarkaudet ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Rikollisten tavoitteena on huijata uhria luovuttamaan esim. salasanansa tai luottokorttitietonsa ‘luotettavalle taholle’ kuten pankille tai viranomaiselle. Tämä voi tapahtua sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa, pikaviestimissä tai puhelimella. Usein mukana on linkki väärennetylle verkkosivulle, jonka takana odottaa virushyökkäys tai jatkohuijaus. Perinteisesti nämä yritykset ovat olleet tökeröllä englanninkielellä tai huonolla suomenkielellä tehtyjä, mutta ovat nykyään jo
huomattavasti uskottavamman näköisiä.

Nämä kaikki arkiset uhat yhdistettynä kasvavaan tietoisuuteen kybersodankäynnistä herättävät luonnollisesti paljon pelkoa. Ja syystäkin. Maailma ei ole enää entisensä ja paluuta menneeseen ei ole. Digirikollisuus uhkaa jopa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Tämän todisti mm. viimevuotinen kiristysvirusepidemia joka lamautti Britanniassa sairaaloita ja Ranskassa autotehtaan. Nykyään toiminta onkin erittäin
ammattimaista, ja rikollisilla on isot resurssit virusten ja haittaohjelmien kehittämisessä.

Suurimmassa riskiryhmässä ovat ATK-osaamisen suhteen heikoimmat. Kun tietoyhteiskuntaa rakennetaan kovaa vauhtia, vanhempi väestö jää väkisinkin väliinputoajaksi. Yhteiskunta edellyttää nykyaikaisten välineiden käyttöä, mihin liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös suuria riskejä.

Kirjoittaja Tiitus Halonen on pitkän linjan tietotekniikan asiantuntija. Hän on toiminut ja toimii
edelleen vuonna 2002 perustetun Vantaalaisen ​Tietokonehuolto CDT:​:n vetäjänä. Hän
on lisäksi antanut Vantaan kaupungille ja yrityksille sekä yhdistyksille koulutusta tietotekniikasta ja turvallisesta netinkäytöstä.

 

EU:n tietosuoja-asetus – Käytännön opit liiketoimintaa tukemaan

Siirtymäaika GDPR:ään on loppumaisillaan. EU:n tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n (General Data Protection Regulation) soveltaminen aloitetaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. Seminaarissamme kuulet esimerkkejä kuinka valmistautuminen GDPR:ään on toteutettu. Tule kuulemaan uusimmat kokemukset sekä kuulumiset Suomesta ja muualta Euroopasta!

GDPR -päivä 2018 järjestetään 20.3.2018. Tapahtumapaikkana Scandic Park, Helsinki. 

Päivä on rakennettu liiketoiminnan näkökulmasta tukemaan päättäjiä GDPR-projektin tai hankkeen edistämisessä. Ratkaisukeskeisen seminaarin aikana käydään läpi eri GDPR:n osa-alueita päivän mittaan syventyen. Aiheina ovat muun muassa sovellukset (Tieto/Tuija Tamghart), asiakastietojen rekisterien hallinta (Asiakastieto/Rami Meling) kuin koko kaupungin organisaation valmistautuminen sekä GDPR-tietouden jalkauttaminen (Tampereen kaupunki/Ari Andreasson). Seminaari on suunnattu päättäjille sekä henkilötietoja käsitteleville henkilöille. 

Tilaisuuden järjestävät GDPRTech ja Wakaru.

Lisätietoa linkistä