Sivustomme on alkanut herättämään kiinnostusta ja sillä on jo runsaasti vierailijoita. Rekisteröityminen on heti alkupäivinä lähtenyt käyntiin, vaikka muutamia teknisiäkin virhetilanteita on alkuvaiheessa ollut. Kiitos kun niistä on informoitu ylläpitoon ja vikatilanteet on näin heti saatu korjattua ja nyt kaikki rulettaa. Mikäli sinulla on ongelmia rekisteröitymisessä tai muutoin sivustomme käytössä niin ota yhteyttä ja informoi ongelmista sivustomme ylläpitoon Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Toivomme lisää tietosuoja-asioista kiinnostuneita mukaan rekisteröitymään palveluumme, ja verkostoitumaan sekä seuraamaan ja osallistumaan palvelumme keskustelupaikalla keskusteluihin. Rekisteröitymällä pääset tutustumaan sivustomme koko oppimismateriaaliin. Rekisteröityminen ja palvelumme on maksutonta.
Keskustelupaikalla tavataan!
- Tietoja
- Kirjoittanut OpiTietosuojaa.fi
Euroopan unionissa (EU) pitkään valmistellun yleisen tietosuoja-asetuksen tavoitteina ovat olleet yksilön oikeuksien vahvistaminen, sisämarkkinaulottuvuuden lujittaminen, tietosuojan globaalin ulottuvuuden huomioiminen sekä tietosuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen. Asetus patistaa rekisterinpitäjiä ja yrityksiä tarkistamaan tietosuojakäytäntöjensä lainmukaisuuden. Yritysten tulee myös varmistaa tietoturvansa riittävyys ja varautua ongelmatilanteisiin. Toteutuessaan tietosuoja-asetus edellyttää esimerkiksi tietosuojavastaavan tehtävän perustamista kaikkiin julkisyhteisöihin ja yrityksiin, jotka käsittelevät vuosittain yli 5 000 henkilön tietoja. Uudella sääntelyllä halutaan ohjata yhteisöt ja yritykset ottamaan tietosuoja-asiat kokonaisvaltaisesti huomioon toimintansa suunnittelussa. Viimeisten tietojen mukaan EU:ssa on kuitenkin painetta säilyttää jatkossakin päätösvalta tietosuojavastaavien pakollisuudesta eri toimialoilla kansallisella lainsäätäjällä.
Suomessa ollaan kuitenkin varautumattomia tietosuojasäännösten tiukentumiseen. EU:n yleinen tietosuoja-asetus pakottaa julkisyhteisöt ja yritykset muuttamaan toimintamallejaan. Asetuksen myötä Suomessa tulee arvioitavaksi uudelleen koko kansallinen erityislainsäädännön viidakko. Kansallinen lainsäädäntö ei nimittäin voi olla ristiriidassa tulevan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.
Keskeisiä termejä asetukseen liittyen ovat mm. : privacy by design, privacy by default ja accountability. Varsinkin viimeinen termi aiheuttaa painetta dokumentoida tietosuojaprosessit huolellisesti ja saavuttaa täten rekisterinpitäjän "tilinpäätöskykyisyys". Tähän liittyen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on jo vuosia suositellut laadittavaksi nk. tietotilinpäätöksen, joka on varmasti järkevä ja perusteltu tapa raportoida sisäisesti tai yhtä hyvin ulkoisesti tietosuojan ja tietoturvan tilaa organisaatiossa.
Euroopan parlamentti hyväksyi jo 12. maaliskuuta 2014 parlamentin raportoijien raportit yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Asetus on siirtynyt käsiteltäväksi Euroopan unionin neuvostoon eli ministerineuvostoon. Ministerineuvoston ei odoteta hyväksyvän edellisen Euroopan parlamentin hyväksymää tietosuoja-asetusta sellaisenaan. Asetuksen käsittely siirtyneekin Euroopan parlamentin, komission ja ministerineuvoston kolmikantaneuvotteluihin, joissa pyritään löytämään kompromissi asetuksen lopullisesta sisällöstä. Kun asetus on lopullisesti hyväksytty, suomalaisilla organisaatioilla on asetusehdotuksen mukaan kaksi vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Arvioiden mukaan asetuksen valmistelu saadaan päätökseen vuonna 2015.
Ehdotus koskee henkilötietojen, esimerkiksi työntekijöiden tai asiakkaiden tietojen, käsittelyä riippumatta siitä, onko rekisterinpitäjä yksityisen vai julkisen sektorin toimija. Ehdotus sisältää täsmennyksiä voimassa olevaan sääntelyyn sekä merkittäviä uusia velvoitteita ja sanktioita. Tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville rekisterinpitäjille voidaan langettaa merkittäviä seuraamusmaksuja. Enimmillään maksut olisivat 100 miljoonaa euroa tai 5 prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta (mikäli tämä summa on suurempi kuin 100 miljoonaa euroa).
Tällä hetkellä tietosuojan yleissääntely perustuu Suomessa henkilötietolakiin (523/1999), joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 1999. Lisäksi eri sektoreiden ja toimialojen henkilötietojen käsittelyä sääntelevät lukuisat kansalliset erityislait. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on laajaa erityissääntelyä, osin juuri asiakastietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Valmisteilla oleva EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta on yksi Euroopan parlamentin tulevan istuntokauden tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista.
Toivon, että pystymme OpiTietosuojaa.fi -sivustolla tarjoamaan vähintäänkin perustyökalut siihen, että jokainen organisaatio tullee selviämään tulevista vaatimuksista liittyen tietosuoja-asioiden ymmärtämiseen ja hoitamiseen!
- Tietoja
- Kirjoittanut Ari Andreasson
Sivu 56 / 63
