EU:n uusi tietosuoja-asetus tuli voimaan toukokuussa 2016 ja sitä ale­­taan soveltaa EU:n jäsenvaltioissa 25.5.2018. Ennen mainittua ajankohtaa julkisen hallinnon rekisterinpitäjien on varmistuttava, että viranomaisia koskevat velvoitteet hoidetaan asetuksen mukaisesti.  Ase­tuksessa säädetään muun muassa, että viranomaisten on nimettävä tietosuojavastaava hoitamaan asetuksessa säädettyjä tehtäviä. Tietosuojavastaavan tulisi olla tehtävässään siinä vaiheessa, kun asetusta aletaan soveltaa.

Osaava tietosuojavastaava -täydennyskoulutusohjelma uudistuu EU:n uuden tietosuoja-asetuksen myötä. Koulutuksessa huomioidaan muuttuneet vaatimukset henkilötietojen käsittelylle ja rekisterinpidolle. Koulutus on tarkoitettu tietosuojavastaavan tehtäviin aikoville ja tietosuojavastaavina toimiville sekä rekisterinpidosta vastaavat henkilöille.

Täydennyskoulutusohjelma luo julkisen hallinnon tietosuojavastaaville valmiuksia hankkia riittävä pätevyys tietosuoja-asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Lisätietoa http://www.uef.fi/web/aducate/-/osaava-tietosuojavastaava-taydennyskoulutusohjelma

Referenssit

KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELU ADUCATE on Itä-Suomen yliopiston asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee noin 70 koulutusalan ammattilaista. Koulu­tam­me ja valmennamme vuoden aikana 15 000 oppijaa.  Koulutuksemme perustuu yliopistomme vahvuusaluei­siin sekä uusimman tieteellisen tiedon hyödyntämiseen.

Aducatella on vankka kokemus tietosuojavastaavien kouluttamisesta. Olemme kouluttaneet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojavastaavia vuodesta 2007 alkaen, jolloin sosiaali- ja terveydenhuoltoon tuli nimetä tietosuojavastaavat.

 

Jos et ole varma täyttyykö ilmoitusvelvollisuuden kriteerit, konsultoi ensin anonyymisti

Kaikki tiedämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat ehdottomasti salassapidettäviksi laissa säädettyjä tietoja, joita ei saa ilman asiakkaan suostumusta tai muuta laista ilmenevää perustetta luovuttaa sivullisille. Se joka ei noudata salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan, syyllistyy todennäköisesti jonkinasteiseen rikokseen.

Lainsäädännöstä löytyy useita säännöksiä, jotka asettavat sote-ammattihenkilöille velvollisuuden tehdä ilmoituksia eri viranomaisille, kun säädetyt kriteerit täyttyvät. Näissä tilanteissa ilmoitus on siis tehtävä ja ilmoituksen käsittelemiseksi välttämättömät arkaluonteiset tiedot luovutettava, asiakkaan suostumuksen puuttumisesta tai mahdollisesta kiellosta riippumatta. Virkavastuulla toimiva voi syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen jättäessään ilmoituksen tekemättä tilanteessa, jossa ilmoituksen tekemisen perusteet ovat olemassa.

Edellä todettu yhtälö ei ole helppo sote-ammattihenkilöille, tai muillekaan ilmoitusvelvollisille; uskaltaako tehdä ilmoituksen kun ei ole varma, täyttyykö ilmoitukselle asetetut kriteerit ja toisaalta uskaltaako jättää ilmoittamatta, kun ei ole varma kriteerien täyttymisestä?

Haastavissa tilanteissa on mahdollista lähteä ratkaisemaan asiaa siten, että konsultoi kyseisiä ilmoituksia lain nojalla vastaanottavaa viranomaista tapauksesta ensin anonyymisti. Anonyymillä konsultoinnilla tarkoitan nyt sitä että kyseessä oleva tapaus anonymisoidaan konsultaatiotilanteessa niin, että se ei ole yhdistettävissä niihin henkilöihin joista siinä on kyse; yleensä riittää, että tapauksesta poistetaan asianomaisten henkilöiden nimet ja muut yksilöintitiedot. Ilmoituksia vastaanottavalla taholla on yleensä kyky anonymisoidunkin tapauksen esittelyn perusteella varsin pitkälle arvioida, täyttyvätkö ilmoitusvelvollisuuden kriteerit ko. tilanteessa. On selvää, että ilmoitusvelvollinen itse viime kädessä vastaa tiedon luovuttamisperusteen olemassaolosta tehdessään ilmoituksen, mutta ilmoituksia vastaanottavan tahon etukäteen esittämä näkemys asiasta tuo todennäköisesti oman lisäarvonsa päätöksentekoon.

Anonyymi konsultointi on siis yksinkertainen tapa hakea apua tilanteeseen, jossa kokee epävarmuutta pitääkö ilmoitus tehdä vai ei. On kuitenkin hyvä muistaa, että anonyymi konsultointi ei saa pitkittää varsinaisen ilmoituksen tekemistä siitä – yleensä lyhyestä – määräajasta, mitä kullekin ilmoitukselle laissa on säädetty. Siksi ei pidä jäädä miettimään ja jahkailemaan, mitä tässä nyt oikein tekisikään. Niin, ja tämänkin te tietysti tiedätte mutta selvyyden vuoksi vielä mainitsen, että ilmoitusvelvollinen ei voi ilmoitusvelvollisuutta täyttäessään anonymisoida itseään eli jättää omaa henkilöllisyyttään kertomatta. Näin siksi, että ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen on mm. pystyttävä jälkikäteen todentamaan.

Artikkelin kirjoittaja on OpiTietosuojaa.fi palvelun uuden yhteistyökumppani SoteOptiman OTK, varatuomari Päivi Vuorinen. Päivin osaamista on läpi uransa ollut asiakkaan ja potilaan yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta koskevat kysymykset sekä niiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden jokapäiväiseen työhön.

OpiTietosuojaa.fi palvelu suosittelee tutustumaan SoteOptiman tietosuojan tukipalvelujen antiin osoitteessa http://tietosuoja.soteoptima.fi/